Sir 38

Parantajista, kuolleiden hautaamisesta, työmiesten sopimattomuudesta opetusvirkaan.

1Kunnioita parantajaa kohtuullisesti, että saisit hänen hädän aikana. 2Sillä Herra on luonut hänen, ja parannus tulee Korkeimmalta, ja kuninkaat kunnioittavat häntä. 3Parantajan taito korottaa hänen, ja tekee hänen suureksi päämiesten ja herrain tykönä. 4Herra antaa parannuksen kasvaa maasta, ja toimellinen ei katso sitä ylön. 5Karvas vesi tuli puusta makiaksi, että sen voima piti tunnettaman. 6Hän on senkaltaisen taidon antanut ihmiselle, että hänen piti ylistetyksi tuleman hänen ihmeellisissä töissänsä. 7Sen kanssa hän parantaa ja ajaa pois kivun, ja voiteen keittäjä tekee siitä voiteen. 8(Lyhykäisesti) kaikkea Jumalan työtä ei taida kenkään luetella, joka kaikkea hyvää antaa maan päälle. 9Poikani, kuin sairas olet, niin älä katso sitä ylön, mutta rukoile Herraa, niin hän tekee sinun terveeksi. 10Lakkaa syntiä tekemästä, ja tee kätes nuhteettomaksi, ja puhdista sydämes kaikista pahoista töistä. 11Uhraa makiaa savua ja sämpylöitä ajatusuhriksi, ja anna, lihava uhri, niinkuin sinun pitäis pois täältä. 12Sitte salli parantajan tulla tykös; sillä Herra on hänen luonut; ja älä päästä häntä pois tyköäs, ettäs kuitenkin tarvitset häntä. 13Sillä hetki taitaa tulla, että sairas ainoastaan näiden kautta tulee autetuksi, 14Kuin he rukoilevat Herraa, että hän hänen parantais, ja hän sais terveytensä kauvan elääksensä. 15Joka Luojansa edessä syntiä tekee, sen täytyy tulla parantajan käsiin. 16Poikani, kuin joku kuolee, niin itke häntä, ja valita niinkuin se, joka suuren surun on saanut, ja kääri hänen ruumiinsa kohtuullisesti, ja anna hänen kunniallisesti tulla hautaan. 17Sinun pitää katkerasti itkemän, ja sydämestä murheellinen oleman, ja valitusitkua pitämän, senjälkeen kuin hän on ollut, vähimmäksikin yksi päivä eli kaksi, ettei sinua paneteltaisi. 18Ja ota jälleen lohdutus, ettet murheella täytettäisi; sillä murheesta tulee kuolema., ja sydämen ahdistus tekee voimattomaksi. 19Murhe ja köyhyys saattavat sydämen valittamaan ylitse määrän kiusauksessa. 20Älä päästä murhetta sydämees, mutta estä häntä tyköäs. 21Ajattele loppua, ja älä unhota sitä; 22Sillä ei sieltä ole palausta, eikä se auta häntä mitään, mutta sinä teet itselles vahingon. 23Muista häntä, niinkuin hän on kuollut, niin pitää myös sinunkin kuoleman: eilen piti minun, tänäpänä sinun. 24Sittekuin kuollut rauhassa makaa, niin lakkaa myös sinäkin häntä ajattelemasta, ja lohduta sinuas hänen tähtensä, että hänen henkensä on täältä niin vieroitettu. 25Joka Raamattua oppiman pitää, ei se, saa muuta työtä tehdä, ja kuin joku pitää opettaman, niin ei sillä pidä muuta tekemistä oleman. 26Kuinka se taitaa opista vaarin ottaa, jonka pitää kyntämän ja joka härkiä mielellänsä ruoskalla ajaa, ja muuta senkaltaista työtä tekee, eikä tiedä muusta kuin härjistä puhua. 27Hänen pitää ajatteleman, kuinka hän pellon rakentaa, ja hänen täytyy hiljain ja varhain lehmiä ruokkia. 28Juuri niin myös rakentajat ja puusepät, jotka yötä ja päivää työtä tekevät, ja kuvaa leikkaavat, ja niin ahkeroitsevat heitänsä moninaista työtä tekemään. Heidän pitää ajatteleman, että se tulis oikein tehdyksi, ja varhain ja hiljain siitä ahkeroitseman, että se tulis tehdyiksi. 29Niin myös seppä: hänen pitää oleman alasimensa tykönä, ja ottaman vaarin pajastansa, hän tulee voimattomaksi liekistä, ja tekee työtä itsensä väsyksiin ahjon tykönä. 30Vasara lukitsee hänen korvansa. 31Hän ahkeroitsee siitä, kuinka hän työnsä taitais oikein tehdä, ja pitää ajatteleman, kuinka hän sen saa valmiiksi, ja varhain ja hiljain ahkeroitsee siitä, kuinka hän sen taitais hyvin päättää. 32Niin myös savenvalajan pitää työstänsä ottaman vaarin, jaloillansa pitää hänen pyörää kääntämän, ja aina tekemän työnsä murheella, ja hänellä on määrätty päivätyönsä. 33Hänen pitää käsivarrellansa savesta astian valmistaman, ja täytyy kumartaa jalkainsa tykö väsyksiin. 34Hänen pitää ajatteleman, kuinka hän sen hyvin sileäksi sivuu sisältä, ja pitää varhain ja hiljain käväisemän pätsin. Kaikki nämät turvaavat virkaansa, ja jokainen ahkeroitsee, että hän taitais työnsä tehdä. Ei niitä paitsi saada olla kaupungissa. Mutta ei heitä taideta valtakunnan asioille lähettää, ei heille taideta myös valtaa antaa, ja ei he taida hallita yhteistä kansaa. Ei heillä ole ymmärrystä opettaa Raamattua, eikä saarnata oikeutta ja vanhurskautta. Ei he taida lukea sananlaskuja, mutta heidän täytyy ottaa vaarin ajallisesta elatuksesta. eikä edemmä ajattele kuin he työllänsä voittaa taitavat.